AulisSaarijärvi Kauas on pitkä matka kantaa painavaa raskasta

Lot of garotines! Namnam it is dood!

Etniseen ravintolaan en juuri viitsi poiketa nykyään. Ovella on hymyilevää, palvelussa hymyillään ja sitten alkaakin se vaikeus. Kysyn.

– Mitä lihaa on?

Sen kysyn suomeksi, ruåttiksi, englanniksi ja saksaksi. Tulee keittiöstä seuraava hymyilemään. Sama kysymysrypäs tulee suustani. Vastauksia saan elehtien ja imitoiden.

– Maine piliv att se not sika, muta nauta ... but the cattle and the birds ... meibii ehkäää. But gott es been! Ham is not big, but ham ... it is good!

Sitten he keskenään pitävät puheet rangustanin pätkimillä, tai urgun harttimella.

– Mitä vihannesta voin valita?

Kysymys on minulta englanniksi.

– Yhesss jeeeee lot of vielen dancke vegitepillesss! All is got! Lot of garotines! Namnam it is dood!

– Ei sipulia! Not onions! Keine Zwiebeln! Inte lök!

Lopuksi kielloksi viserrän painokkaasi viidesti, päätäni ankarasti ravistaen.

Annoksen päällä on tullessa sitten kasoittain freesattua sipulia, raakaa puna- ja vihiriää myrkkysipulia. Räyhään niistä tarjoilijalle ja kai kokille.

Näen, että he ajattelevat minun olevan ”vittumainen suomirasisti”, mutta en ole vielä maksanut, joten annoksesta käydään kaatamassa sipulit pois. Maku sipulimyrkystä tietysti jää liemisoosiin!

Tämän vuoksi menen mieluummin Masan Muusiin, tai Reinon Rokkalaan, jossa suomalainen henkilökunta ja menu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, ruotsalaiset eivät tiedä, että heitä pidetään homoina ja suomalaiset eivät tiedä, että suomalainen keittiö on surkeimmassa maineessa maailmalla. Me annamme kyseisen kunnian briteille tai hollantilaisille.

Käyttäjän AulisSaarijrvi kuva
Aulis Saarijärvi

Perinteinen ajatus kapakan keittiöstä on jo vuosia himmentynyt. Nyt ei ole kunnianhimoista osaamista toimia ja valmistaa kalaa ja lihaa asiakkaalle herkullisesti. Nyt asiakas haluaa kasvikunnan erikoisuuksia, valvistustavoilla, jota vievät aikaa, maustamisilla, joihin ei pohjoisen ihminen ole tottunut jääkaudesta tähän päivään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen usein ihmetellyt, että miksi intialaisissa ravntoloissa Suomessa ei saa tarpeeksi hyvin maustettua intialaista ruokaa. Neljän chilipalon kuvallakin varustetut annokset ovat melko mietoja verrattuna Intiassa, Englannissa tai useimmissa muissa maissa olevien intialaisten ravintoloiden tarjontaan. Kyllähän nyt Suomeenkin voisi samoja mausteita tuoda ja niitä samojen reseptien mukaan käyttää. Menettävätkö intialaiset kokit ammattitaitonsa Suomen rajan ylitettyään?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Turhan tulinen mauste ei kelpaa suomalaisille.

Anekdoottina, joskun Goassa tilasin paikallisten suosimassa baarissa turistialueen ulkopuolella "Goan sausages, extra hot". Henkilökunta taisi kysyä kolmasti että olenko varma. Olis jäänyt valtaosa syömättä ellei pöytäni ääressä olisi parveillut paikallisia katsomassa että meinaako valkonaama oikeasti syödä tuon.

Söin, mutta sen lähempänä kuolemaa en ole tainnut käväistä. Ämpärillinen lassia vähän auttaa, vesi vain pahentaa tilannetta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Naanleipä olisi ollut parempi neutralisoija kuin juoma, kun pitää saada vastetta ylitulisuuteen.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #5

Tietenkin siinä on naania vieressä mutta kylmän jugurttijuoman voittanutta en ole vielä löytänyt.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tukholmaa pidemmälle ei tarvitse mennä tulista makkaraa hakemaan: Världens starkaste korv - Håkan testar Harakiri-korven. Harvaa ruokaa pitää syödä suojakäsineet kädessä.

Blairin Reserve-kastikkeilla on tarina, 2 A.M. Reserve:
"The name Originates from when Blair was in the Bar Biz. 2 a.m. was the closing time and this was the closest thing to legal he could use to get the drunks out of the bar. This always worked...He made 4 Wings with this potion if the patron could eat all four they could hang out all night...Needless to say no one stayed."

Tulisissa ruu'issa on yllätyksiäkin. Seuraavana päivänä istunnolla tietää, mitä tarkoittaa ring of fire.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Chilibuumi on ohi ja nyt todella vahvoja kastikkeita saa etsiä eikä Suomesta enää oikein mitään löydy. Onneksi tilasin reilu vuosi sitten kilon purkin miljoonan scovillen kastiketta. Taisi maksaa pari kymppiä. http://rkoski.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/23311... Poppamies myi aikoinaan jopa puhdasta 16 miljoonan scovillen kapsaisiinia, mutta nykyään se on EU-direktiivillä luokiteltu aseeksi ja edes chilikastiketiivistettä ei saa myydä. Vahvimmat chilit ovat suunnilleen 1,5 miljoonaa scovillea, mutta se vaihtelee kasvupaikan, -olosuhteiden jne. mukaan.

Olen nyt tehnyt siitä hieman helpommin annosteltavaa tulista ketsuppia. Ruuanlaittoon 75 ml chilikastiketta ja 500 ml ketsuppia sopii minun makuuni. Olen myös sekoittanut broilerin siiville sopivaa ja se taisi olla noin 20 ml samaan määrään eli noin 40 000 scovillea. Habaneroissa pitäisi olla yhtä paljon tulisuutta, mutta tuoreissa chileissä tulisuus vaihtelee kärjen lähes nollasta vaalean hedelmälihan, jossa siemenet on kiinni, suurimpaan tulisuuteen. Tavallisessa Tabascossa on noin 4 000 scovillea, mutta se on vain pahanmakuista etikkalitkua.

Tuon kilon purkin chilikastiketta ostin, kun keittokattilaan ei riittänyt kokonainen maustepurkki chiliä paikallisesta kaupasta. Kolme ehkä olisi minulle riittänyt, mutta se olisi ollut ihan liian kallista. Kyllä se kilon purkki vähintään muutaman vuoden riittää..

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset